UA-55507926-1
[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]
CURRENT MOON
What do you believe? How many diseases are based on, that an entity is attached to the human energy field and cause physical disease and mental problems?
Not at all
More than 30%
More than 50%
More than 70%
100%
Poll Maker
Free counters!

Sálbma 37

Postat 2015-08-20

 Sálbma 37

 

 

Dávveda sálbma.
Ale moaráhuva baháide,
ale gáđaš vearredahkkiid.

Siihan goldnet hoahpus
dego suoidni,
goiket dego ruonas šattut.

Dorvvas Hearrái ja daga buori,
de beasat eallit oadjebasat
eatnamis.

Illut Hearrás, de son
addá dutnje dan
maid du váibmu hálida.

Bija geinnot Hearrá gihtii,
dorvvas sutnje,
de son atná dus fuola.
Son diktá du vanhurskkisvuođa
ihtit dego čuovgga
ja du vuoigatvuođa šaddat
čuvges beaivin.

Leage jaskat Hearrá ovddas
ja vuordde su.
Ale moaráhuva sutnje
geas lea lihkku,
dasa gii atná bahá juonaid.

Heaitte moari,
divtte suhtu jávkat.
Ale moaráhuva,
dat buktá aivve bahá.
Sii guđet dahket bahá,
duššaduvvojit,
muhto sii guđet vurdet Hearrá,
árbejit eatnama.

Oanehis bottoža geažes
ipmilmeahttun lea jávkan,
jos don geahčat su báikki,
de son ii leat šat das.

Muhto vuollegaččat árbejit
eatnama
go sis lea lihkku ja ráfi.

Ipmilmeahttun hutká baháid
vanhurskása vuostái
ja gižaha bániid sutnje.
Muhto Hearrá boagusta su,
dasgo son oaidná
ahte su beaivi boahtá.

Ipmilmeahttumat
rohttejit miehki
ja geldet dávggi
vai besset njeaidit váivváša
ja geafi
ja goddit vuoigatlaččaid.

Muhto miehkki deaivá
sin iežaset váimmu,
ja sin dávggit doddjojit.

Buoret dat unnánaš
mii vanhurskásis lea
go ipmilmeahttumiid
stuorra riggodat,

dasgo ipmilmeahttumiid
fápmu doddjo,
muhto Hearrá doarjala
vanhurskásiid.
Hearrá dovdá
láitemeahttumiid beivviid,
sin árbi bistá agálaš áigái.
Sii eai šatta heahpadii
bahás áiggiid,
nealggi áiggi sii gallehuvvojit.

Muhto ipmilmeahttumat
duššet.
Dego gietti hearvarásit
jávket Hearrá vašálaččat,
sii nohket dego suovva.
Ipmilmeahttun lone
iige mávsse šat,
vanhurskkis lea láđis ja árvvas.

Sii geaid Hearrá buressivdnida,
árbejit eatnama,
muhto sii geaid son garuha,
duššaduvvojit.
Hearrá nanne olbmá lávkkiid,
go son vádjola Hearrá
miela mielde.
Jos son jorrala,
de son ii gahča eatnamii,
dasgo Hearrá doarju su gieđa.

Nuorra lean leamaš,
ja dál lean šaddan boarisin,
muhto in goassege leat oaidnán
ahte vanhurskkis
lea guđđojuvvon,
dahje ahte su mánát livčče
ánuheamen láibbi.

Geažos beaivvi son lea
váibmoláđis ja luoiká árvasit,
ja su maŋisboahttit šaddet
buressivdnádussan.
Gáidda bahás eret
ja daga buori,
de beasat álo ássat
eatnamisttát.

Dasgo Hearrá ráhkista
vuoigatvuođa,
ii son guođe ipmilbalolaččaidis.
Sii várjaluvvojit agálaš áigái,
muhto ipmilmeahttumiid sohka
duššaduvvo.
Vanhurskásat árbejit eatnama,
sii besset ássat das agálaččat.

Vanhurskása njálbmi sárdnu
viissisvuođa, dan mii lea riekta.
Sus lea Ipmila láhka váimmus,
eaige su lávkkit suoibbo.
Ipmilmeahttun vuođgŋá
vanhurskása
ja bivdá su heakka.

Muhto Hearrá ii atte su
ipmilmeahttuma háldui
iige divtte su dubmejuvvot
sivalažžan.
Vuordde Hearrá
ja čuovo su geainnu.
Son bajida du
vai don árbet eatnama,
don beasat oaidnit
ahte ipmilmeahttumat
duššaduvvojit.

Oktii mun oidnen
veahkaválddálaš ipmilmeahttuma;
son faŋkái dego
Libanona sedermuorra.
Go mun maŋŋil bohten
dakko meattá, de son lei jávkan,
mun ohcen,
muhto in gávdnan su.

Váldde vuhtii láitemeahttuma,
geahča vuoigatlačča.
Ráfi olbmos lea boahtteáigi.
Muhto buot suttolaččat duššet,
ipmilmeahttumiid boahtteáigi
botkejuvvo.

Vanhurskásiid bestojupmi
boahtá Hearrás,
son lea sin nana suodji
áŧestusa áiggi.
Hearrá veahkeha ja gádju sin,
son čoavdá sin
ipmilmeahttumiid gieđas
ja beastá sin,
dasgo sii dorvvastit sutnje.

 

Amen ja Amen

 

 

Download

Share This